keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Mummilta terveisiä




Mummin vanha sormus lojui jossakin äidin kätköissä, kunnes eräänä päivänä se muistui mieleeni ja minun oli PAKKO saada se. Sitä ei meinannut aluksi edes löytyä, mistä oli se hyvä puoli, että etsiskelyn varrella äiti löysi saman sarjan korvikset ja rintaneulankin (ne ajattelin joskus yhdistää pikkumustaan). Lopulta löytyi kuitenkin sormuskin, ja koruliikkeen puhdistuksen jälkeen se oli kuin uusi. Minusta se tuo kivasta särmää muuten tavallisiin asuihin. Joskus iltaisin kaivan sen ihan muuten vain esiin, koska sitä katsomalla tulee kiva olo. Mummilta terveisiä.

---

I just love, love, love my new old ring! The ring belonged to my grandmother and nobody has used it for some years. I took it for a jewelery store where they carefully cleaned it, and now it is as good as new, though with lots of warm memories. I think it gives nice edge to any classic outfit!

6 kommenttia:

Minna-Leena kirjoitti...

Kaunis on, onneksi löytyi.

selma kirjoitti...

Aivan ihana ja mikä tunnearvo!

Inanaa kirjoitti...

Ihana! Toi olisi asusteena todella oiva, ei paljon muuta tarvitsisikaan. :)

Annimanni/Arkkitehdin tytär kirjoitti...

Minna-Leena: Kyllä äidin jäljiltä kaikki löytyy, se on sellainen hamsteri, mutta löytyminen voi ottaa oman aikansa ;)

Selma: Kyllä, vaikka se olisi muiden mielestä ihan kamalan ruma, minulle se on silti aina spesiaali <3

Inanaa: Se on hassua, miten jokin tällainen pieni yksityiskohta voi tuoda ihan uudenlaista potkua tylsempäänkin asuun.

Maria kirjoitti...

Oihh! Aivan ihania kuvia ja upea sormus! :) Mummolta saadut jutut on aina niin ihania ja niissä on jotain erityistä viehätystä! :)

http://dejiss.blogspot.com

Annimanni/Arkkitehdin tytär kirjoitti...

Maria: Kyllä, mummilta (tai joltain muulta tärkeältä ihmiseltä) perityissä jutuissa on erityistä lämpöä. Ja on minulla "käytössä" myös ukiltakin jotain, mm. ukin vanha suurennuslasi... ;)