perjantai 22. lokakuuta 2010

Kylmä!

Pakkanen yllätti, mutta jääköön se ainoaksi kerraksi. Tänä talvena en aio palella! Vanha musta takki saa varmaankin palvella tämänkin talven (paitsi että jonkun ompelijan täytyy pelastaa sen vuori!), mutta jotain kivaa uutta tarvitaan pitämään pakkanen poissa ja käyttäjä tyytyväisenä. Erityisen hauska idea on tuo rintakoru: voisin aluksi päivittää jonkun vanhan rintakorun nauhalla ja sitten päivittää sillä koko takin!



Takki ja musta pipo: H&M
Tekokarvakaulus: Esprit
Nahkahanskat: Odd Molly
Mustavalkoiset hanskat ja pipo: Furla
Rintaneula: Mulberry
Kengät: Redfoot (joista saa juuri nyt alennuksen Charin blogin kautta!)

keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Pientä juhlaa






Tänään oli oikeastaan aihetta pieneen juhlaan, mutta olo oli tosi surkea. Ulkonakin oli sellainen oikein Syksyinen Päivä. Harmaata ja melankoolista. Tavallaan täydellistä, ainakin mielialaan erittäin hyvin sointuvaa. Päätin hakea "lohdukkeeksi" ja juhlan kunniaksi itselleni jotain pientä hyvää. Espoon Selloon on auennut pieni suklaa- ja kahvipuoti Caffi -juuri sitä mitä täältä kulmilta puuttui (ainakin suklaa-addiktin mielestä)! Päädyin kokeilemaan heidän konvehtejaan ja jo kaunis pakkaus ilahdutti yllättävästi mieltä -miten kaunis voi olla pieni paketti! Ihan eri maata kuin miehelle aiemmin tällä viikolla ostamani lahja, jonka hapan myyjä runttasi pakettiin...

Samalla reissulla tarttui mukaani Indiskasta kauniin harmaita kynttilöitä. Sitten kotiin polttelemaan niitä ja herkuttelemaan suklaata lämpimän juoman kanssa. Aika ihanaa. Ja suklaa maistui taivaalliselta! Tuossa puodissa tulee varmasti vierailtua useasti joulun alla (viimeistään!) kun tarvitsen jotain pientä viemistä.




tiistai 19. lokakuuta 2010

Pienen tähden pesä


Tässä on mun Hullujen Päivien löytö. Tyyny ei todellakaan ollut alennuksessa tai muutenkaan edullinen, vaan ihan normaalilla hinnalla myynnissä. Käykö kenellekään muulle näin..? Puolustukseksi täytyy sanoa, että olin haaveillut tästä tyynystä jo pitkään. Siitä on varmaan kaksi kesää, kun löysin kesäalennusmyynneistä samanlaisen vaaleansinisenä. Ajattelin silloin, että käyn myöhemmin hakemassa sille kaveriksi valkoisen. Kuvittelin, että ehtiihän sitä. Se on varmaan sellainen aina valikoimissa oleva klassikko, muutenhan sekin olisi myyty alennettuun hintaan. Ihan selvä juttu. Niinhän siinä sitten kuitenkin kävi, ettei tyynynpäällistä yht'äkkiä enää ollutkaan missään. Joten olin aika onnellinen tehdessäni tämän "löydön" siellä keltaisten muovipussien vilinässä...


Tyyny päätyi nyt samaisen makuuhuoneen virittelyn yhteydessä koristamaan vauvan sänkyä sen sinisen kaverinsa seuraksi (tuohon vasemmalle puolelle jää meidän sänky). Emme tiedä onko tulokas tyttö vai poika, mutta ainakin on nyt pedattu sävy sävyyn!



Muuten tässäkin on kaikki muu vanhaa; nämä Hannasin taulut ovat joskus olleet meidän parisängyn yläpuolella osoittamassa minun (valkoinen tietenkin) ja miehen (ruskea, hihhii) puolia. Kuultomaalattu kaappi on ensiasuntooni ostettu Ikean kylpyhuonekaappi ja pinnasänky on minun vanha 70-luvulta!

maanantai 18. lokakuuta 2010

Myyrä makuuhuoneessa (tai ainakin seinässä)


Minä olen selittänyt miehelle varmaan jo vaikka kuinka kauan ja kaikissa yhteyksissä, miten minä haluaisin myyrän värisen seinän. Jonnekin. Melkein mihin vain. Uskon, että myyrän väri olisi se ratkaisu moneen mielessäni kalvavaan sisustusongelmaan. Mies on yrittänyt ymmärtää... Siis että jotain harmaan ja ruskean väliltä.

No nyt oltiin siinä tilanteessa, että pelkkä vihoviimeisen verhotangon kiinnitys ei enää riittäisi makuuhuoneen viimeistelyyn -niin kauan olin tuota viimeistelyä odottanut, että olin tullut "ahneeksi". Ei, minä halusin MAALIA. Sitä myyrää. Sävy valittiin lopulta todella vauhdilla. Katsottiin kotona koneelta, mikä olisi se värisävy, ja se muuttui sitten kuitenkin vielä kaupassa. Eka väri näytti yllättävän vaalealta kaupan värikortissa, ja minähän halusin kontrastia. Ollaan nyt kerrankin rohkeita. Valittiin Tikkurila Symphonyn sävy Kontiainen:


Makuuhuoneessa oli siis ennestään kaikki seinät valkoisia, ja muuten väreinä beessiä ja vaaleansinistä (päiväpeitto). Maalasimme siis yhden seinän, ja vanha päiväpeitto käännettiin toisin päin tuon aiemmin postaamani (Makuuhuone työn alla) inspis-kuvan perusteella. Ainoa uusi juttu (kaikki muu on siis tuotu vanhasta kodista) on tuo Designer Guildin tyyny, jossa yhdistyy "liukuvärjätysti" valkoinen, harmaa ja tummanruskea. Makuuhuoneen uusi ilme näyttää tältä (mutta valmista on tuskin koskaan; mattoakaan ei ole kun haaveilemme ehkä edelleen valkoisesta lattiasta):





Tässä petauksessa on aika romanttinen meininki (sallittakoon se kun kyseessä on makuuhuone), mutta modernimpaa ilmettä saa vielä lakanat vaihtamalla. Nämä lakanat ovat kuitenkin yhdet mun lemppareista -olen ostanut ne kymmenisen vuotta sitten (!) opiskelijan pienellä budjetilla Laura Ashleyltä...


Niin ja vielä siitä myyrästä: mies pyöritteli mielessään tuota maalin nimeä. Kontiainen. Etäisesti tuttu sana... Se tarkoittaa kuin tarkoittaakin myyrää!

lauantai 16. lokakuuta 2010

Rakkautta ilmassa...


Törmäsin aivan mahtavan suloisiin Andreas Linznerin pehmoleluihin. Uniikkeja ja jotenkin niin nostalgisia, takana jo valmiiksi elettyä elämää. Materiaalina käytetään nimittäin vanhoja pyyhkeitä! Jopa niin, että asiakas voi teettää näitä omista vanhoista pyyhkeistään. Aivan täydellisiä vaikkapa ensimmäiseksi lahjaksi pienelle...



Kuvat lainattu Andreas Linzner

Uusi lakka testissä


Ei sentään ihan kuollut... Ehkä? Arkivaatetuksessa tuli ihan punkkari-fiilis, mutta johonkin juhlaan aika näyttävät? Vai onko raati oikeassa: "Äiti, YÖK mitkä kynnet!"

P.S. Omien käsien kuvaaminen olikin melkoinen homma! Yhdessä kuvassa kädet näytti ihan mummini käsiltä (ja niissä lopuissa paaaaljon suuremmilta kuin miehen kädet! Mitkä lapiot!)

perjantai 15. lokakuuta 2010

Arjen pieniä iloja


Kamalan kylmä päivä. Ensilumikin satoi. Ihanaa siis vain hiipparoida kotona. Nimestänsä huolimatta Maalaisunelma taitaa olla yksi mun lempparilehdistä; niin kauniita kuvia ja harmonisia värejä, tunnelmaa. Vaikka sistustukset monesti ovat liian romanttisia mun makuuni, saan näistä monesti pieniä ideoita -tai ainakin hyvän mielen. Kyytipojaksi suklaata ja pientä turhamaisuutta, tällä kertaa syksyiset kynsilakat, jotka näyttivät niin kauniilta yhdessä, että oli pakko ostaa molemmat. Vaikka olen oikeasti tosi huono lakkaamaan kynsiä!

Muoks. Kuvista tuli tosi pieniä (miksi, oi miksi? vain tietokonejumala tietää...), mutta kuvat saa klikattua suuremmiksi

torstai 14. lokakuuta 2010

Makuuhuone työn alla

Me olemme asuneet uudessa kodissa nyt vuoden. Ja kaikki on ihan kesken. Mutta hei, toiset sanoo, että kannattaa asua uudessa kodissa noin vuosi, ennen kuin mitään radikaalimpaa ryhtyy tekemään - täytyy nimittäin "makustella". Jippii, mulle siis löytyy ihan oma koulukuntakin! Siis joku, jossa on ajatusta taustalla. Kyse ei ole siis mistään sellaisesta tylsästä, kuin ajan- tai rahanpuute saati laiskuus.

Miehen kanssa saatiin kesällä jo tappelukin aikaiseksi verhotangon kiinnittämisestä. Mun mielestähän kyse ei voinut olla mistään kovin isosta hommasta -siitä huolimatta etten itse sitä tietenkään osannut tehdä. Mutta nyt! Inspiraatio iski meihin molempiin yhtä aikaa! Ollaan saatu tehtyä paljon enemmänkin, kuin vain se riivatun verhotanko.

Lähtökohtana oli saada kivasti yhdistettyä entisen kodin olohuoneen beessit silkkiverhot (mun lempparit, jotka kuitenkin ovat liian lyhyet nykyisiin olohuoneeseemme), anopilta saatu (beessi) sängynpääty ja mahdollisuuksien mukaan myös vanhat valkotammiset yöpöydät (auttaisiko valkoiseksi maalaus?), lamput yms. Uutta päiväpeittoa vanhan vaaleansinisen tilalle olin jo katsonut sillä silmällä, mutta yhden ehdin jo palauttaa takaisin kauppaan. Liian tumma. Kuitenkin jotain kontrastia olisi kiva saada makkariin, ettei se olisi liian hempeä. Ei pelkkää beessiä ja vaaleansinistä.

"Leikekirjasta" löytyi pari vanhaa inspiraatiokuvaa (vanhoista Anna-lehdistä leikattu):


Ihanat luonnolliset värit, mutta silti silmälle mielenkiinoinen kaikkinen kontrasteineen!

Beessi ja valkoinen yhdistettynä siniharmaaseen, joka näyttää mun silmään ilahduttavan "uudelle" värille. Hmm... Vanha päiväpeitto taitaa olla juurikin tuon värinen toiselta puolelta, vaikka ei puuvilla tietystä satiiniksi (?) muutu kääntämälläkään :)

tiistai 12. lokakuuta 2010

Uusia alkuja


Uuden edessä. Välillä on vähän levoton olo. Ehtii ehkä miettiä liikaa? Pää on täynnä uusia ideoita, sellaisia, joille ei ole ollut aikaa. Outoa. Haluaisin saada kaiken heti valmiiksi, ehkä kiire taas kohta alkaa? Ehkä taksi kaartaa taas aamulla pihaan ja hups niin sitä kiidetään taas lentokentän kautta työmatkalle? Ei... Taksit ajavat muihin osoitteisiin, niihin astuvat muut ihmiset. Ihanaa. Oma elämä tuntuu hidastuvan, ja se tuntuu pelkästään hyvältä. Ehditään taas aamulla katsoa tarhamatkalla erivärisiä puita. Arvuutellaan, että milloin...