torstai 31. maaliskuuta 2011

Tasapainossa



Aamulla jumpassa, lounaaksi salaattia -ja jälkiruuaksi läheisestä suklaapuodista suklaata. Tasapaino sen olla pitää! Eilen tuntui ekaa kertaa siltä, että NYT se kevät on tullut. Laitoin tuikut talviteloille ja olohuoneen pöydän suurelle tarjottimelle kukkasia. Nämä ovat ne samat kukat, jotka ostin melkein kaksi viikkoa sitten! Olisipa kiva sanoa, että olen vaan niin taitava kukkien hoitaja, mutta se olisi vale. Taitavat vaan olla kestävää sorttia. Valkoiset kukat ovat suosikkejani, mutta näihin inkaliljoihin liittyy myös ihana muisto häämatkalta. Niitä oli joka aamu hotellimme aamiaspöydässä...



Suklaasta puheenollen, oletteko hyuomanneet, että Fazerilla on menossa pokkarikampanja? Ostamalla 5 erimakuista Fazerin sinistä suklaalevyä saat ilmaiseksi valitsemasi pokkarikirjan. Kampanja on voimassa huhtikuun loppuun saakka, lisätietoja täällä. Mahtava syy syödä vielä hivenen lisää suklaata.

P.S. Tietokoneongelmat tältä erää ratkottu, jee!

tiistai 29. maaliskuuta 2011

Hirvistys! ...uudelleen organisointia



Kuva lainattu


Pikkuinen läppärini jäi lomalle sunnuntaina -kieltäytyi yksinkertaisesti kaikesta yhteistoiminnasta. Nyt sitä huomaa, kuinka hirvittävän riippuvainen sitä onkaan tietokoneesta. Hui. Voin onneksi puolustella, että kyllä pikkurouva It-Konsultinkin täytyy jotain tästä atk-maailmasta tietää.
Onneksi siis apu on lähellä ja mies on jo "analysoinut tilanteen" ja tilannut jonkun osan koneeseen, toivottavasti auttaa! Pöytäkoneen käyttäminen (silloin kun mies ei sitä tarvitse) tuntuu todella oudolta, kun on tottunut istumaan jossakin tietyssä paikkaa, kun on tottunut tiettyyn koneeseen, tiettyyn ohjelmaan... Jep, olen jo vanha koira. Niin, ja niitä omia kuviakin on ikävä.

Hirvistellä tarkoittaa muuten irvistelyä hurjan näköisenä. Hurjan irvistyksen levittämiseen voi käyttää apuna vaikka sormia. Nyt siis tekin tiedätte ;)

lauantai 26. maaliskuuta 2011

Ihana valo



Valo kurkkii makuuhuoneeseen aamulla. Sitä ei pidättele edes verhot! Ja itse sitä melkein pidättelee hengitystään, että näin upeatako se valo taas olikin?



Kylppärissä häikäisee. Jos ei peilikuva, niin valo, ja valon aikaansaamalla hymyllä voikin jo häikäistä kanssaihmiset.



Mutta... Eihän mulla ole mitään päällelaitettavaa (todistusaineisto yllä ;) ) Mutta tiedättehän... Ei yhtään huvita enää tunkkaiset villapaidat, kaikki muu taas on vähän liian vilpoisaa, tai vähän liian vaaleaa. Tai ainakin puuttuu oikeat kengät! Miten te muut selviydytte tästä haastavasta ongelmasta nimeltä kevätpukeutuminen?

keskiviikko 23. maaliskuuta 2011

Tavallinen keskiviikko



Keskiviikot ovat mun ja pojan ikiomia päiviä, kun isosisko on koko päivän eskarissa ja iltapäiväkerhossa ja poikanen ei mene tarhaan. Aamupalaksi syödään aina kaurapuuroa mustikkakeitolla ja päälle ripotellaan auringonkukansiemeniä. Siinä äärellä puhutaan sitten päivän polttavista aiheista. Lisäksi olemme nyt tasan viisi kuukautta keskustelleet vakioaiheestamme: "Äiti, missä se vauvan ovi on, se mistä se tuli sun mahasta?"



Saapasjalkakissa? Vai ihan äiti vaan? Ei meillä täällä pääkaupunkiseudulla voi vielä siirtyä kevyempiin kenkiin... Eli jätähän ne äidin kengät rauhaan! Vaatteet puetaan muuten keskiviikkoisin aina (liian) myöhään, vasta sitten kun ollaan (taas) esitelty posteljoonille päivän yöpukua ja aamutakkia... Postilaatikkoon mahtumattoman isokokoisen kirjeen sisältä löytyi jopa vaippanäyte. Pah.



Jos hyvin käy, poikanen vielä nukahtaa päiväunille lukemisen jälkeen, ja minä voin vaihtaa Latte-siili -kirjan lehtipinoon. Ruotsinkieliset lehdet ovat mahtava tapa ylläpitää kielitaitoa (itseasiassa niistä sitä kielitaitoa ylipäätään tuli lukioaikoina tankattua) ;) Jag vill ha nya pumps!

maanantai 21. maaliskuuta 2011

Maanantain haaveet


Asustekuvat net-a-porter

Shoppailu on ihanaa. Haaveilukin on lähes puoliksi yhtä kivaa... Uusi takki kaipaa kaverikseen uutta laukkua, mutta en pistäisi pahakseni muitakaan uusia asusteita.

...puhumattakaan siitä mitä kaikkea olisi kiva saada kesäksi. Sieltä se kesä tulee rymisten -meillä tuli juuri katollinen lunta alas kaamealla jylinällä (suoraan mun ruusumanteli-puun päälle, grrr).

sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Hyvä viikonloppu




Kaikki viikonloput eivät ole maineensa veroisia. Hassua, miten sitä silti aina lapsellisen hyväuskoisesti sitä ihanaa viikonloppua odottaa. Tällä viikolla odotus kyllä kannatti -olipa harvinaisen hyvä viikonloppu. Vaikka eihän ne viikonloput tavallaan ihan hirveästi eroa viikosta kun on äitiyslomalla... Töissä ollessani olin kuitenkin useasti niin väsynyt, että jopa ihanien ihmisten tapaaminen viikonloppuisin tuntui olevan liian työlästä. Nyt nautin, kun meillä käy vieraita. Olipas mukavaa!



...parasta viikonloppua oli kuitenkin kahdet päikkärit! Varsinkin kun niistäkin sai hyvällä omalla tunnolla nauttia, kun ehdimme kuntoillakin. Ihan kuin pelkkien yövalvomisten nojalla ei niitä olisi ansainnut, höh. ;)



perjantai 18. maaliskuuta 2011

Lunta tupaan


Oikeasti en haluaisi enää yhtään lisää lunta ennen ensi talvea -paitsi tämän yhden hiutaleen! Virkkuukoukussa valmistaa suomalaisena käsityönä näitä mattoja tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaaleista, on siis paitsi kaunis, myös ekologinen. ...ja täydellinen pienen tytön huoneeseen!

keskiviikko 16. maaliskuuta 2011

lauantai 12. maaliskuuta 2011

Vaatejahti



Bikinit kauppojen hyllyllä tammikuussa on lähinnä ollut hyvä vitsi, joiden sovittelun olen aina jättänyt myöhemmälle (jotta ihan varmasti olisi sovituskopissa kalpeimmillaan, hah). Mutta nyt tähän kauppojen tarjonnan ajoitukseen tuli oikein raadollisella tavalla törmättyä, kun tyttäreni rukkaset repesivät juuri ennen lähtöä hiihtoreissullensa. Ihan oikeasti, kaupoissa ei ollut yhden yhtä talvirukkasta! Noh, suuren onnenpotkun ja tarmokkaan työn jälkeen sain asian hoidettua erään nettikaupan kautta, joka löysi vielä yhden parin Reiman oikean värisiä rukkasia Oulun myymälästään.

No ei ne rukkaset vielä mitään, mutta kevättakeista alkaa koot loppua! Ilmeisesti tämän takia en viime keväänä saanut takkia -luulin valikoiman olevan huono, mutta ilmeisesti vain ajoitukseni oli sitä. Iskin siis heti kiinni, kun rakkauteni tähän takkiin iski salakavalasti ohikulkumatkalla (tämäkin viimeinen koossaan). Koska itse olen valkonaamoista valkoisin, ei vaaleat beiget ja vaaleat harmaat yleensä ole niitä pukevimpia värejä, mutta nämä Karen Millenin takin mustat kanttaukset piirtävät kivasti kaltaiseeni olmiin ääriviivat tai jonkunlaisen ruodon.


Mrs. Marble kytii rukkasia
.
Mutta pitäisikö ihan oikeasti niitä bikineitäkin jo lähteä sovittelemaan?!

torstai 10. maaliskuuta 2011

Inspis - taulujen esillepano



Ihanan iloinen ja RENTO olohuone! Inspiroiduin siitä, miten tauluhyllyjä ryhmittämällä on saatu pienistä tauluista näin näyttävä esillepano. Monesti näkee tilaansa aivan liian pieniä tauluja, jotka eivät sitten näytä miltään. Tai oikeammin sanottuna, ne näyttävät surullisilta, vaivaisilta. Mutta koska suuremmat taulut yleensä maksavatkin paljon enemmän, on meillekin kertyneet taulut pienempää sorttia. Mutta näin voisin vihdoinkin laittaa ne esille...

tiistai 8. maaliskuuta 2011

Efva Attling -kaulakoru



Yksi pieni unelma toteutui, kun jokin aika sitten, pitkän odottelun jälkeen, kotiutin yhden haaveilemistani Efva Attlingin koruista, joista kirjoittelin täällä ennen joulua. Olin ajatellut, että koska en ole löytänyt oikein mieleistäni lapsikorua, tämä kaulakoru kuittaa senkin. Siinähän on selvästi yksi terälehti jokaista perheenjäsentämme kohden!


Oho. Niskasta löytyikin vielä kaksi terälehteä lisää. Yllätyskaksoset? ;)

maanantai 7. maaliskuuta 2011

Harmaita hetkiä, kauniita



Esikoinen (ikää 6 vuotta) on maailmalla, hiihtoreissulla pohjoisessa. Äitini soitteli ja kertoi kuulumisia. "Pitääkö sille äidille nyt joka päivä soitella?" oli tyttö ihmetellyt mummilleen. Eikä tullut puhelimeen...



Pojan kanssa leikittiin dinoilla. Mä olen kuulema tuo harmaa. Kiva. Vauvakin innostui tästä leikistä, ainakin se pelotteli muita vauvoja vauvajumpassa karjumalla t-rexin tavoin. Häivyttiin vähin äänin (no ei kyllä, pukuhuoneessa se huuto vasta kaikuikin!).



Nyt pienet saurukseni vihdoin hiljentyivät. Pitäisikö sytyttää kynttilät vai takka? ...soittaako tyttäreni koskaan kotiin sitten kun se muuttaa omilleen?

lauantai 5. maaliskuuta 2011

Sieni-pekonipasta



Harjakaisen Kerttu tässä hei! Lämpö on palannut kotiimme lämmitysongelmien jälkeen, mutta mies se viettää edelleen paljon aikaa tuolla lämmityshuoneessa. Tai kiipeilee tikkailla, koputtelee ilmanvaihtoputkia ja puhuu alapohjaa tai jotain sen sorttista.

Onneksi yhteinen kieli löytyy keittiössä... Tästä uudesta pastareseptistämme tykkäämme molemmat!

Sieni-pekonipasta:
Ohjeesta syö kaksi tosi nälkäistä (kuten minä ja mieheni) tai neljä normaalia tyyppiä.

2 salottisipulia
2 valkosipulinkynttä
1 pkt (120g) pekonia
(öljyä)
n. 400g suppilovahveroita (tai kanttarellejä)
4dl ruokakermaa
rouhittua mustapippuria
suolaa
spagettia

rouhittua mustapippuria
basilikaa tai rucolaa koristeeksi

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipuli. Pieni sienet tarvittaessa. Paista paloiteltu/pilkottu pekoni teflonpannulla (me tykkäämme aika reiluista paloista). Älä laita pannulle tässä vaiheessa rasvaa, jotta pekonista tulee rapeaa, ja kaada pekonista irtoava rasva sekin pois pannulta (talteen) sitä mukaan kun sitä irtoaa. Laita valmiit, paistetut pekonit sivuun odottamaan. Laita vesi kiehumaan spagettia varten. Laita sienet pannulle ilman rasvaa ja jatka kypsentämistä, kunnes sienistä irtoava neste on haihtunut. Lisää nyt pekonista irronnut rasva (käytä lisänä öljyä jos tarvitsee) ja sipulit sienten joukkoon, ja kuullota sipuleita muutama minuutti. Kaada kerma joukkoon pannulle ja anna kastikkeen hautua keskilämmöllä kunnes se on hieman kiehunut kasaan. Keitä tällä välin spagetti.

Yhdistä valutettu spagetti, kastike ja pekonit ja mausta suolalla ja pippurilla. Jaa lautasille, koristele mustapippurirouheella sekä basilikalla tai rucolalla. Nam!

torstai 3. maaliskuuta 2011

Korunen



Löysin ikivanhan nimikoruni, jonka olen saanut joskus kauan aikaa sitten lahjaksi serkultani. Sen innoittamana vääntelin rannekorun tyttäreni nimestä. Saa sen sitten joskus, vähän isompana... Tykkään, kun tästä tuli tällainen "rouheinen", eikä sitä kädessä ihan heti tajua, että siinä lukee jotain. Tai ainakaan, että mitä!


Toisessa kädessä toinen tytär ja toisessa toinen! ;)

tiistai 1. maaliskuuta 2011

Marimekko-kankaita


Kaksi lasta nukkumassa yhtäaikaa, eli minullakin on oikein lakisääteinen kahvitauko. Kahvitauko, joka toivottavasti kestää jopa enemmän kuin sen virallisen 10 minuuttia!

Mihinkäs sitä seeprakaan raidoistaan pääsee, joten en minäkään nähtävästi näistä Marimekko-pöytäliinoista. Hei te siellä, älkää tehkö niin paljon näitä ihania kankaita! Tämän Yhdessä-kankaan haluaisin seuraavaksi; siinä kun yhdistyvät ihanasti monta muistoa kun klassikkokuosit on yhdistetty yhdeksi kankaaksi. Silkkaa säästöä siis, kun ei tarvitse ostaa noita kaikkia kankaita erikseen, vain tämän yhden, eiks niin? Mutta miten perustella, että himmottaisi kyllä nämä Jätski- ja Pikkujätski-kankaatkin?


Kuvat Marimekko

Näistä saisi ihanat kesätekstiilit terassille. Isoja tyynyjä tai päälliset aurinkotuoleihin. ...tai noh, pöytäliina, tietty! Jäätelöaltaalla valinta olisi selvä, mutta kumman näistä valitsisi, iso vai pieni jätski?