Fantastinen Frank

Jos ruotsalainen Alvhem myy kauniisti stailattuja asuntoja, on Fantastic Frank, ruotsalainen sekin, vienyt mielikuvamarkkinoinnin vieläkin pidemmälle näillä tarinoita kertovilla kuvillansa. Kaikki kuvat ovat tosiaan asuntojen myynti-ilmoituksista!

Kuvat Fantastic Frank

Mitäs tuumaatte? Kuvat eivät todellakaan ole kalsean persoonattomia, eivätkä edes kovinkaan realistisia. Minusta nämä kuvat ovat upeita, ja muistuttavat itse asiassa aika paljon myös blogimaailman kuvia.  Minua nämä kuvat/asunnot houkuttelevat kovasti, vaikka järki sanookin, että nyt ohessa myydään ihan silkkaa mielikuvaa. Mutta minä HALUAN tuollaisen elämän!

Huomatkaa muuten taulu toiseksi viimeisimmässä kuvassa ;)

---

These beautiful pictures are from Fantastic Frank, a Swedish brokerage company. These pictures do not sell just apartments but the whole lifestyle I think!

by Nord

Näin nämä kuvat Marjan blogissa, ja ne jäivät päähäni kummittelemaan. En siis malta olla laittamatta niitä itsekin esille tänne blogiini. Kuvissa on siis By Nordin perustajan ja suunnittelijan, Hanne Berzantin koti, joka esiteltiin By Nordin facebook-sivuilla. Ihanan kepeää, valoisaa, rentoa ja kaunista!

Meillä alkaakin juuri operaatio Työhuone, eli työhuoneen ramppaamista/siistimistä. Mies kyseli, että mihin hän saa laittaa bassonsa. Ehkäpä voisin jopa ajtella, että ne tosiaan tulisivat esille. Tai ainakin yksi niistä... ;)

---

This beautiful home belongs to the co-founder (and designer) of by Nord, Hanne Berzant. ...and my husband plays bass guitar - I did not realize we have such kind of home decoration elements at hand ;)

Koteloidutaan kotiin

Kuvat H&M Home

Ihanan viikonlopun jälkeen arkinen maanantai -harmaata, sateista ja vieläpä kamala flunssa. Olen lakana-addikti muutenkin, mutta erityisesti tällaisena päivänä syksyn alla on vaikea vastustaa tilaamasta noita H&M Homen uusia lakanoita! Varmasti olisi mukavampi sairastaa, ellei jopa niissä tervehtyisi nopeammin.

Makuuhuoneen kruunaisi tämä Iittalan Kaasa -tuli (saatavilla syyskuun alusta). Voisiko ollakaan kotoisampaa?

Kuvat Iittala

Tauluja

 

Terveisiä Itä-Suomesta! Kävimme pikkuisen lomailemassa entisessä mummolassani, josta äitini on tehnyt itselleen vapaa-ajan asuntoa. Uusien seinämaalien sävyt hän on poiminut tauluista. Erityisesti tuosta ruskea-sävyisestä olohuoneesta tykkään kovasti (ja tuosta taulusta -ihana!)

 

Ukkini oli sitä mieltä, että makuuhuoneen kuuluu olla vihreä. Ukin muistoa kunnioittaen vihreä väri päätyi tällä kertaa seinälle, kun taas vanhat tekstiilit (vihertävät) menevät kaikki uusiksi (vaaleiksi). Mummin ja ukin vanha puinen sänky saa jäädä tuomaan lämpöä. Nitisee muuten mokoma aivan hillittömästi. Tuollaisen tulee huomanneeksi, kun yrittää nukkua samassa huoneessa lasten kanssa. Vauvanen halusi kovasti antaa äidilleen kahdenkeskistä laatuaikaa keskellä yötä. Kun se vihdoin taintui, sänky nitisi, ja taas oli lisää laatuaikaa luvassa.

Jos matkustamisessa lasten kanssa on omat kommervenkkinsä, niin onneksi lapset muuten ovat aika mutkattomia monen asian suhteen. Keskeneräinen remontti ei haitannut laisinkaan, löytyihän sieltä mielenkiintoista lelua metrikaupalla!

Torstai on toivoa täynnä

Tulipas tästä viikosta yllättäen kiireinen viikko. Tai jotenkin sitä ei aina osaa ennakoida, miten paljon asiat vievät aikaa... Kaiken kiireen keskellä tekee hyvää päästä välillä pois kotoa; käyn torstaisin akvarellikurssilla.



Voi elätellä toivoa, että jonakin päivänä musta tulee Suuri Taitelija. Tai että edes joku päivä saan aikaiseksi jotain, jonka voisi laittaa ylpeänä kehyksiin ;) Jos on ihan mahdoton olo, silloin voi maalaamisen sijasta keskittyä vain hihittelyyn ja juoruamiseen, sillä käyn samalla kurssilla äitini kanssa!

Inspis - makuuhuone

Kuva Lonny

Pienten lasten äitien lempparihuone -makuuhuone. Miten rauhallinen tunnelma! Katsokaa, miten kivalle näyttää tuo ruskea (ja vähän patinoitunut, elämää nähnyt) nahka kaiken valkoisen ja värittömän jälkeen. Oih. Tykkäättekö?

Eihän joulu vielä ole ohi?

Blogissa on ollut hiljaista, sillä sukujoulun järjestäminen vauvaperheessä on hullun hommaa. Vaikka olisi jouluihminen. Monissa perheissä kuusi on varmaan jo heivattu hankeen, mutta siitäkin huolimatta uskaltaudun laittamaan nämä joulukuvat esille."Eihän joulu vielä ole ohi?" kysyi tyttäreni tänään. Meidän perheessä joulu on kestänyt aina pitkään, meillä oli aina toinen joulu mummolassa Itä-Suomessa vielä varsinaisen joulun perään. Nyt voi vihdoinkin kiireettömästi nauttia kodin joulutunnelmasta ja ihastella joulukuusta. Siitäkin huolimatta, ettei siitä tullut ihan oman maun mukaista. Siinä missä tyttäreni ystävät olivat askarrelleet yhden punaisen (helposti kuuseen piilotettavan) pahvikoristeen, oma tyttäreni saapui eskarista kotiin MUOVIPUSSILLINEN puna-sini-vihreitä pahvisydämiä mukanaan. Enkä minä siihen hennonnut sanoa, että kuules, äiti oli ajatellut ihan valkoista joulukuusta. Joten tänä jouluna meillä oli paljon punaista...

Sen sijaan makuuhuoneeseen olen aina vartavasten vaihtanut jouluisen punaiset lakanat, koska onhan sänky oikeastaan koko joulun päänäyttämö -siellähän pötkötellään niin paljon kuin mahdollista, kirjoja ja suklaata nautiskellen! Siellä pitää olla lämpöistä ja kotoista... Tuo punainen Mokon silkkitäkki on muuten yksi ihanista vuosien varrelta mieheltäni saamista joululahjoista.

Pienen tähden pesä

Tässä on mun Hullujen Päivien löytö. Tyyny ei todellakaan ollut alennuksessa tai muutenkaan edullinen, vaan ihan normaalilla hinnalla myynnissä. Käykö kenellekään muulle näin..? Puolustukseksi täytyy sanoa, että olin haaveillut tästä tyynystä jo pitkään. Siitä on varmaan kaksi kesää, kun löysin kesäalennusmyynneistä samanlaisen vaaleansinisenä. Ajattelin silloin, että käyn myöhemmin hakemassa sille kaveriksi valkoisen. Kuvittelin, että ehtiihän sitä. Se on varmaan sellainen aina valikoimissa oleva klassikko, muutenhan sekin olisi myyty alennettuun hintaan. Ihan selvä juttu. Niinhän siinä sitten kuitenkin kävi, ettei tyynynpäällistä yht'äkkiä enää ollutkaan missään. Joten olin aika onnellinen tehdessäni tämän "löydön" siellä keltaisten muovipussien vilinässä...


Tyyny päätyi nyt samaisen makuuhuoneen virittelyn yhteydessä koristamaan vauvan sänkyä sen sinisen kaverinsa seuraksi (tuohon vasemmalle puolelle jää meidän sänky). Emme tiedä onko tulokas tyttö vai poika, mutta ainakin on nyt pedattu sävy sävyyn!



Muuten tässäkin on kaikki muu vanhaa; nämä Hannasin taulut ovat joskus olleet meidän parisängyn yläpuolella osoittamassa minun (valkoinen tietenkin) ja miehen (ruskea, hihhii) puolia. Kuultomaalattu kaappi on ensiasuntooni ostettu Ikean kylpyhuonekaappi ja pinnasänky on minun vanha 70-luvulta!

Myyrä makuuhuoneessa (tai ainakin seinässä)

Minä olen selittänyt miehelle varmaan jo vaikka kuinka kauan ja kaikissa yhteyksissä, miten minä haluaisin myyrän värisen seinän. Jonnekin. Melkein mihin vain. Uskon, että myyrän väri olisi se ratkaisu moneen mielessäni kalvavaan sisustusongelmaan. Mies on yrittänyt ymmärtää... Siis että jotain harmaan ja ruskean väliltä.

No nyt oltiin siinä tilanteessa, että pelkkä vihoviimeisen verhotangon kiinnitys ei enää riittäisi makuuhuoneen viimeistelyyn -niin kauan olin tuota viimeistelyä odottanut, että olin tullut "ahneeksi". Ei, minä halusin MAALIA. Sitä myyrää. Sävy valittiin lopulta todella vauhdilla. Katsottiin kotona koneelta, mikä olisi se värisävy, ja se muuttui sitten kuitenkin vielä kaupassa. Eka väri näytti yllättävän vaalealta kaupan värikortissa, ja minähän halusin kontrastia. Ollaan nyt kerrankin rohkeita. Valittiin Tikkurila Symphonyn sävy Kontiainen:


Makuuhuoneessa oli siis ennestään kaikki seinät valkoisia, ja muuten väreinä beessiä ja vaaleansinistä (päiväpeitto). Maalasimme siis yhden seinän, ja vanha päiväpeitto käännettiin toisin päin tuon aiemmin postaamani (Makuuhuone työn alla) inspis-kuvan perusteella. Ainoa uusi juttu (kaikki muu on siis tuotu vanhasta kodista) on tuo Designer Guildin tyyny, jossa yhdistyy "liukuvärjätysti" valkoinen, harmaa ja tummanruskea. Makuuhuoneen uusi ilme näyttää tältä (mutta valmista on tuskin koskaan; mattoakaan ei ole kun haaveilemme ehkä edelleen valkoisesta lattiasta):





Tässä petauksessa on aika romanttinen meininki (sallittakoon se kun kyseessä on makuuhuone), mutta modernimpaa ilmettä saa vielä lakanat vaihtamalla. Nämä lakanat ovat kuitenkin yhdet mun lemppareista -olen ostanut ne kymmenisen vuotta sitten (!) opiskelijan pienellä budjetilla Laura Ashleyltä...


Niin ja vielä siitä myyrästä: mies pyöritteli mielessään tuota maalin nimeä. Kontiainen. Etäisesti tuttu sana... Se tarkoittaa kuin tarkoittaakin myyrää!

Makuuhuone työn alla

Me olemme asuneet uudessa kodissa nyt vuoden. Ja kaikki on ihan kesken. Mutta hei, toiset sanoo, että kannattaa asua uudessa kodissa noin vuosi, ennen kuin mitään radikaalimpaa ryhtyy tekemään - täytyy nimittäin "makustella". Jippii, mulle siis löytyy ihan oma koulukuntakin! Siis joku, jossa on ajatusta taustalla. Kyse ei ole siis mistään sellaisesta tylsästä, kuin ajan- tai rahanpuute saati laiskuus.

Miehen kanssa saatiin kesällä jo tappelukin aikaiseksi verhotangon kiinnittämisestä. Mun mielestähän kyse ei voinut olla mistään kovin isosta hommasta -siitä huolimatta etten itse sitä tietenkään osannut tehdä. Mutta nyt! Inspiraatio iski meihin molempiin yhtä aikaa! Ollaan saatu tehtyä paljon enemmänkin, kuin vain se riivatun verhotanko.

Lähtökohtana oli saada kivasti yhdistettyä entisen kodin olohuoneen beessit silkkiverhot (mun lempparit, jotka kuitenkin ovat liian lyhyet nykyisiin olohuoneeseemme), anopilta saatu (beessi) sängynpääty ja mahdollisuuksien mukaan myös vanhat valkotammiset yöpöydät (auttaisiko valkoiseksi maalaus?), lamput yms. Uutta päiväpeittoa vanhan vaaleansinisen tilalle olin jo katsonut sillä silmällä, mutta yhden ehdin jo palauttaa takaisin kauppaan. Liian tumma. Kuitenkin jotain kontrastia olisi kiva saada makkariin, ettei se olisi liian hempeä. Ei pelkkää beessiä ja vaaleansinistä.

"Leikekirjasta" löytyi pari vanhaa inspiraatiokuvaa (vanhoista Anna-lehdistä leikattu):


Ihanat luonnolliset värit, mutta silti silmälle mielenkiinoinen kaikkinen kontrasteineen!

Beessi ja valkoinen yhdistettynä siniharmaaseen, joka näyttää mun silmään ilahduttavan "uudelle" värille. Hmm... Vanha päiväpeitto taitaa olla juurikin tuon värinen toiselta puolelta, vaikka ei puuvilla tietystä satiiniksi (?) muutu kääntämälläkään :)