maanantai 15. marraskuuta 2010

Pöytäliina

Minäkin olen vannonut joistakin asioista, etten ikinä tee niin kuin äitini. Nähtävästi on kuitenkin PALJON asioita, joita tekee juuri niin kuin äiti, ihan täysin tiedostamatta.

Meillä on ollut jo jonkin aikaa uusi ruokapöytä, joka on paljon isompi kuin edellinen. Yht'äkkiä siis pöytäliinat ovat aivan liian lyhyitä. Itse asiassa vain yksi pöytäliina oli tarpeeksi pitkä, mun ylioppilasjuhliin ostettu, joka silloin siis koristi juhlapöytää juhlavasti reilun ylipitkänä. Muutama uusi pöytäliina on siis ollut pakko hankkia, ja nyt tuntui siltä, että pitäisi saada taas yksi, tähän vuodenaikaan sopiva. Siis Marimekkoon!

Sitten yht'äkkiä Marimekossa kankaita hivellessäni mieleen tulee ihmetys. Miksi minä oikeastaan olen juuri täällä ...ja sitten yht'äkkiä tajuan. Koska täältä äitikin hankkii pöytäliinansa!

Voisihan sitä muitakin vaihtoehtoja miettiä, ihan piruuttaan edes? Taisin kyllä jo ihastua tähän Puutarhurin parhaat -kankaaseen:


P.S. Arvatkaa vaan, mistä se mun ylioppilasjuhlien pöytäliinakangas on hankittu? No Marimekosta tietenkin!

Ei kommentteja: