Päästä pyörällä

Neule Filippa K, kengät Zio, farkut Diesel (vanhat), toppi Vila (vanha), vyö Tommy Hilfiger

Minä olen aina halunnut äidiksi, ja olen onnekas, kun se toive on toteutunut, useamman kerran. Onnekas ja onnellinen. Väsynytkin. Välillä on rankkaa ja ihan hirveää jopa, jos näin rehellinen saa äiti-ihminen olla. Muistan kuinka esikoisen kohdalla luin Vauva-lehteä, jossa joku toinen äiti kuvaili vauva-elämäänsä yhdeksi onneksi ja auvoksi. Taisipa tuon artikkelin nimikin olla jotain "Vaaleanpunaista hattaraa". Minun vauvani rääkyi ja minä itkin. Tunsin tuolloin olevani aivan E.T, epäonnistunut ja huono äiti. Miksi minusta ei tuntunut ollenkaan niin upealta?





Siksi minä EN halua ylläpitää tuollaisia mielikuvia äitiydestä ja vauva(/lapsiperhe)elämästä, vaan toteanpa vain, että huhhuijaa. Kaksi viikkoa ollaan valvottu sairaan vauvan kanssa. Ei tämä taatusti ole keskimääräistä raskaampaa vauvaperhe-elämää, eikä tarkoitus ole kerätä säälipisteitä. Olo vain on hmm, mielenkiintoinen. Tuntuu kuin päässä vain ei aivosolut oikein kohtaisi toisiaan.




Sitten minä saan puhelun, jossa pitäisi vielä haastella englanniksi. Ou jee. Nyt minä vasta olenkin päästä pyörällä! Ja vielä: puhelu oli tosi positiivinen juttu, ja toteutuessaan työkuviot saisi positiivisia käänteitä! Mieli pulppuilee, olokin on valmiiksi väsymyksestä kuin pikku-hiprakassa. Työelämään vain pitäisi palata jokunen kuukausi aiemmin kuin olin ajatellut, hmm... Kotona kun on kuitenkin ollut niin hyvä olla.

Mekko Mayoral

Lämmitellen

Kävimme kaatosateessa ostamassa pihalle istutettavaksi omenapuita. Märät vaatteet haisevat aina vähän "koiralle", tai sille, että olisi ollut mökillä. Koska siemaus punaviiniä ei tuonut heti lämpöisempää oloa, laitoin saunankin päälle. Ollaan MELKEIN kuin mökillä... (vitsit että tuli ikävä mökille, olkoonkin, että se on sukumökki. Niin, sukumökki ei ole toiminut meidänkään suvussa.)

Rahin takana joku toinenkin nautiskeli salaa naistenlehdistä (äitinsä mahtavassa retro-yöpuvussa).



Hyvää viikonloppua! Onko teillä jo luvassa mökkeilyä tai muita ihania kesämenoja?

Ulkona

Tähtisilmät ovat päässeet paikalleen altakasteluruukkuihin. Se on mainitsemisen arvoinen suoritus, koska viimeiset kaksi viikkoa vauvan yöt ovat olleet varsin haasteellisia. Varmaan ihan vaan siltä varalta, että nuo edelliset lapsoset olisivat olleet jotenkin liian helppoja (no eivät olleet). Mutta huumorilla mennään eteenpäin. Aamulla nenästäni alkoi valua verta ilman syytä ja nelivuotias poikani tuumasi hyvin empaattisella, osanottavaisella äänellä "Voi äiti, oletko sinäkin kaivanut nenää?"

Harmittaa vaan, etten tajunnut ostaa viime kesänä saamallani hyvällä diilillä enempää noita samoja ruukkuja myös takapihalle. Talomme ulkonäkö on vähän turhan koristeellinen minun makuuni, mutta nuo pöntöt ovat tarpeeksi "jylhät", jotta voin elää mm. noiden takorautakaiteiden kanssa. Sen sijaan, mitä enemmän kuvaa tuijotan, ulkolamppu saa mennä vaihtoon pikimmiten!

Kuvat Ikea ja Excellento

Takapihan laitto on muutenkin vielä kesken, koska terassi piti ensin taas kyllästää paremmin kosteutta kestäväksi. Autotallissa odottelee pari Ikean aurinkolaveria kokoamistaan (tänä vuonna olimme liikkeellä hyvissä ajoin, koska viime kesänä jäimme totaalisesti ilman, mutta hei, ehdittiin sentään silloin hankkia tuulettimet eikä siis läkähdytty kuoliaaksi). Ostoslistalle taas on päässyt tuollainen matala, sementtinen ruukku, mieluiten harmaana. Sitten saisikin aurinko porottaa koko kesän, jotta meidän ihan (tylsät) perustyyliset puiset, ruskeat tuolit ja pöytä harmaantuisi kauniisti (upeiksi)!

Tuolimietteitä

Kuva Stockmann Premiere

Esikoisella on alkanut käydä enemmän kavereita täällä kotona leikkimässä eskarin jälkeen. Se on ihan mukavaa. Itsekin saan uusia ahaa-elämyksiä, kun mitään ajattelematta kaadoin kokonaisen pussillisen Fanipaloja kulhoon tarjolle. Kaksi tyttöä söi ne ihan KAIKKI yhdeltä istumalta... Oho. Sitten kun poikakin vähän kasvaa, niin meillä on kyllä koko talo täynnä lapsia! Fanipalojakin saa sitten kantaa selkä vääränä, kasvavat pojat varmaan söisi niitä pussin per poika ;)

Ihastuin kovasti tähän keittiö-kuvaan -miten hyvältä näyttää yksi valkoinen tuoli harmaan seurassa. Meillä on keittiössä neljä vaalean beigellä alcantaralla päällystettyä Alvar Aallon 69 -tuolia valkoisin puuosin (lapsilla Ikean pari korkeampaa tuolia), mutta uuden suuren pöydän ääreen tarvitsisi enemmän tuoleja. Olin haaveillut hankkivani eräät valkoiset, nahkaiset tuolit teräsjaloilla, mutta hintapolitiikka on jarrutellut. Tämän kuvan myötä kyllä valkeni, että eikö sittenkin olisi vain fiksua hankkia kaksi samanlaista Aallon tuolia lisää, vaikka sitten reilusti erivärisillä päällisillä, jos samaa väriä ei enää saa. Lisäksi pari tuollaista baarituolia kiitos!

Muodonmuutos

Shortsit H&M, nahkahame Cristelle & Co/Stockmann, nudet korkkarit Pura Lopez

Jos viikonloppuna on aikataulutettua ohjelmaa molempina päivinä, viikonloppu saattaa hurahtaa ohi kamalan nopeasti, eikä oikein ehdi huokaistakaan. Onneksi tänä viikonloppuna ei käynyt niin, vaikka olimme vierailulla molempina päivinä koko perheen voimin.

Ylemmässä kuvassa shoppailu-look, ja alemmassa samasta asusta muokattu päivälliselle-lähdössä-sukulaisiin -asu. Työmatkoilla etenkin oli hyötyä siitä, että samaa asua sai helposti muokattua vähillä jutuilla, jolloin parhaassa tapauksessa matkatavarat mahtuivat lyhyillä reissuilla käsimatkatavaroihin. On tästä kyllä hyötyä ihan koti-elämässäkin -kun pukee aluksi kolme lasta, ei välttämättä jää kauheasti aikaa itsensä sukimiseen tai ei vain yksinkertaisesti enää jaksa tehdä itselleen suuroperaatiota!

Vihreä hame

Kuva täältä

Illalla surffatessa törmäsin tähän kuvaan (asu Michael Kors) ja ihastuin! Se on sinällään outoa, koska a) olen pitänyt pitkää hametta viimeksi joskus lukioikäisenä b) en ole enää varma, sopiiko sellainen oikeastaan minulle c) en yleensä tykkää vihreästä -ihan heti ei tule mieleen että kaapissani olisi YHTÄÄN vihreää vaatetta!

Mutta tässä asussa kyllä tarkenisi sellaisessa vähän huonommassakin suomalaisessa kesäsäässä (jota toivottavasti ei tule, viime kesä oli ihan just täydellinen!) ;D

Aurinkoista viikonloppua!

Pihaprojektia

Viikonlopuksi on luvattu hyvää säätä, ja tänään jo oli niin lämmintä, että syötiin esikoisen kanssa "iltapäiväjätskit" terassilla. Olen ehdottomasti kesäihminen! Siitä huolimatta pihakukat ovat olleet vielä laittamatta, mutta nyt minulla on muutaman kassillisen verran puuhaa lämpimäksi viikonlopuksi. Viime kesänä investoin kahteen suuuuuureen altakasteluruukkuun, joihin olin ajatellut jotain vihreää pikkupensasta istuttaa, mutta tarjolla oli vain puksipuita, joiden hinta haluamassani kokoluokassa oli jotain alkaen 60e. Huih... Siis suunnitelmat uusiksi. Joka tapauksessa halusin jotain vähän modernimpaa ilmettä niihin ruukkuihin, ja päädyin lopulta noihin violetteihin ja valkoisiin tähtisilmiin. Mutta kas vain, nuo riippupelargoniat olivat jotenkin niin kovin suloisia ja hienon värisiä, että ostin niitäkin, hups. Laitan ne varmaan takapihalle. Nuo eivät jotenkin sovi ollenkaan yhteen, tai ainakaan siihen mielikuvaan mikä minulla oli.

Lomamuistot

Purin kameralta vihdoin lomakuvat, ja ihmettelen, eikö loman jälkeen pitäisi olla levännyt olo? Tästä väsymyksestä ei voi syyttää jetlagiakaan, kun Kyproksella on sama aika kuin täällä... Itse loma meni kuitenkin hyvin, vaikka vähän jännitinkin. Olen ennenkin matkannut anopin kanssa, mutta tällä kertaa meillä oli sitten aikaisempia matkoja extremempi kokemus, koska olimme kaikki majoittuneet samaan hotellihuoneistoon. Paras ystäväni nauroi ennen lomaa, että minun pitää lähettää anoppi sitten vaan kokopäiväretkille, jos menee hermo. Mutta en minä edes omista hermoistani niinkään huolissani ollut -miehellä se nimittäin paukkuu äitinsä kanssa aika helposti ja tiuhaan.

Kyproksella olen matkaillut aikaisemminkin, joten sillä tavalla jännittävä kohde se ei ollut. Meillä kuitenkin loman päätarkoituksena oli vain levätä ja nauttia auringosta, joten matkakohde oli valittu ihan pakettimatka-periaatteella (mahdollisimman helppoa tälle porukalle, yllättäviä hetkiä piisaa ihan omasta takaa), ja Kypros on suht lähellä, se on turvallinen ja siellä puhutaan historista johtuen aika hyvää englantia. Tärkein kriteeri oli se mainostamani Bamse-kerho, ja kun tuolta löytyi vapaat kerhopaikat kyseisenä ajankohtana, valinta oli tehty. Vähän hullulta minusta tuntuu laittaa lapsia "tarhaan" lomalla, mutta ne HALUAVAT sinne. Varsinkin esikoinen on sitä mieltä, ettei lomaa ole ilman Bamse-kerhoa. Niin lapset sitten viettivät viitenä päivänä pari tuntia tuolla kerhossa, ja silloin kun saatiin vauva vielä samaan aikaan päiväunille, saimme me vanhemmatkin ylellistä löhöilyaikaa auringossa (sain luettua yhden kokonaisen kirjankin lomalla, ihan huippua!). Harmi vain, että tuo kerho toimii vain isoimmissa hotelleissa, koska itse nauttisin eniten sellaisista pienemmistä ja tunnelmallisemmista hotelleista. Matkailun se puoli täytyy ehdottomasti opettaa lapsille myöhemmin! Voi siis olla, ettei kuopukselle ehkä kerrota koko Bamse-kerhosta ;)

Kotona

Henkisesti vielä Kyproksen lämmössä, mutta fyysisesti lämmittelen VILLAtakissa! Tulimme eilen illalla kotiin, ja tuntuu ihanalta kun voi ottaa arjen vastaan pehmeällä laskulla viettäen ensin viikonloppua (paitsi että saimme jo viedä vauvan lääkäriin, voitteko uskoa, nyt SILLÄ on silmä- ja korvatulehdus). Sen sijaan sääpuoli ei ottanut meitä vastaan kovinkaan hellästi, ulkona on todella kylmää ja kalseaa ja yöllä täällä puhalsi oikea syysmyrsky. Tänään olen ollut ihan koko päivän kotona, hempeässä pitsipaidassa ja villatakissa. Mietin jo vähän, olenko ihan pöhkö, kun tilasin Stokkan verkkokaupasta tähän vuodenaikaan tämän Filippa K:n kashmir-villatakin, mutta sillehän tuli siis heti käyttöä. En nyt ehkä kuitenkaan ajatellut kesävillatakkia ostavani, mutta myönnettäköön että kylmyys ei harmita ihan niin paljoa, kun päällä on näin taivaallisen pehmeä uusi vaate. Sitäpaitsi se EI ole musta (myönnettäköön, että mustaa ei ollut edes tarjolla)!



Seuraatteko te muuten Euroviisuja? Kerran viettäessämme miehen kanssa vuosipäiväämme olimme "paenneet" yöksi Kämp-hotelliin ja tultuamme illalla ravintolasta hotellille telkkarista sattui tulemaan joku Euroviisujen "parhaat"/ikimuistoisimmat kautta aikojen. Nauraa hihittelimme niille koko loppuillan. Niin Euroviisuista sitten tuli mun ja miehen JUTTU, ja koko päivän on ollut kiva fiilis ajatella, että illalla istumme sohvalle vierekkäin ja nautimme. Lähinnä siis aiomme nauttia herkuista, musiikkianti yleisesti ottaen ainakin naurattaa, ellei jopa aiheuta vilunväristyksiä. Mutta hei onneksi on tämä uusi villatakkikin...! ;)

Reissuun!

Bamse-reput odottaa eteisessä aamua! Illalla lämmitellään jo Kyproksella. Epäusko meinasi jo tulla, on ollut nimittäin vähän hulinaa nämä kaksi viimeistä päivää. Suurperhereissulle lähdetään siis yhdessä anopin kanssa, ja nyt neljällä meistä kuudesta on antibioottikuuri. Itse kävin tänään tasoituksen vuoksi (ei antibiootteja) hammaslääkärissä korjaamassa lohkeaman hampaastani. Niin ja arvatkaa, vauva puklasi suoraan avonaiseen matkalaukkuun. Joinakin päivinä vaan vauhtia riittää liiaksi. Onneksi vain yksi paita tuhoutui...

Nyt nukkumaan, kohta se taksi tuleekin jo meitä noutamaan. Voikaa hyvin!

Toinen todellisuus

Kuva täältä

Tuntuu, että aina matkaa ennen kasaantuu kaikenlaista tekemistä. Nytkin on pitänyt tehdä mm. veroilmoitukset ja tytön koulunaloitus-kuvioita on mietitty ja lappusia täytelty. Sekä mies että matkalle mukaan lähtevä anoppi ovat käyneet lääkärissä saamassa antibioottikuurit...

Itse olin vähän juhlimassa isän synttäreitä. Vanhempani erosivat kun olin lukio-ikäinen, mutta nyt vanhemmat ovat sellaisissa väleissä, että äiti on ottanut tavaksi tarjota pizzaa isän synttäreiden kunniaksi. Kokoonnuimme vain isä ja äiti ja minä ja pikkuveli -ei äidin puolisoa tai isän mahdollista naisystävää, ei minun miestäni ja lapsia eikä veljen tyttöystävää. Vain meidän perhe sieltä toisesta "mitä jos" -todellisuudesta. Tarjoilijan silmin olimme varmasti vain yksi onnellinen perhe aikuisine lapsineen. Meillä oli mukavaa, mutta minun mieleeni hiipii aina myös se surullinen tunne, että näin voisi olla aina, jos asiat olisivat menneet vähän toisin.

Juhlittu on!

Vappu on juhlittu! Löydettiin tänä vuonna jopa yo-lakitkin kaapin kätköstä. Sää on ollut perinteiden mukaisesti huono (+6C ja räntääkin tuli), mutta onneksi "näppyläjuoma" yllä^ (lapsille näppyläjuomana Hevisaurus-limua) tekee juhlan joka tapauksessa. Niin ja "nakkipitsa" (hot dogit) ja munkit katosivat lasten suihin hyvällä ruokahalulla -ihanaa kun ei aina tarvitse syömisestä tapella!- ja me aikuiset saimme nauttia kyläpaikan herkullisista grilliruuista.

Paita Sand, rannekoru Pearls for Girls

Sisällä tarkeni onneksi vähemmissäkin vaatteissa eikä tarvinnut olla huolissaan vappuflunssan saamisesta -hah, kylmetyin juuri sopivasti jo viime yönä, kun lämmitys oli säädetty jo kesäasentoon ja meidän makuuhuoneessa oli jäätävää. Toivottavasti tämä menee ohi nopeasti eikä lapsetkaan saa korvatulehduksia jälkitautina, matkalle kun olisi tarkoitus lähteä jo perjantaina. Ihanaa. ...voisko joku pakata mun puolesta?

Wanna-be -teekkari!